lauantai 21. marraskuuta 2015

Minä Tuulikki

Olen 37-vuotias nainen länsisuomalaisesta pikkukaupungista. Koulutukseltani olen laboratorioanalyytikko. Tällä hetkellä en ole töissä. Odotan aikaa lonkkaleikkaukseen. Harrastan nivelvaivaiselle sopivia liikuntamuotoja. Pyöräilen, käyn kuntosalilla, vesijumppaan ja käyn spinningissä aina kun kivut sen sallii.

Heti vastasyntyneenä minulla on todettu molemminpuolinen lonkkaluksaatio ja molemminpuolinen polviluksaatio, nilkan calcaneovalgus asento, ja muidenkin nivelten patologinen liikkuvuus. Nuo muut tarkoittavat nilkkoja, selkärankaa, olkapäitä, kyynärpäitä, ranteita, sormia ja varpaita. Toisin sanoen normaalia luuta ja niveltä saa minusta kauan hakea. Tosin, olin kovin innoissani kun hammaslääkäri viime käynnillä tarkisteli leukanivelen toimintaa, ja totesi sen olevan normaali! Jouduin siinä oikein miettimään, että lieneekö tuo ainokainen norminivel koko ruumiissani.

Ehkä tuosta luettelosta voi päätellä etteivät kaikki vaivat näkymättömiin jää. Olen siis liikuntavammainen. Tarkemmin sanoen minulla on Larsenin syndrooma. En ole joutunut turvautumaan apuvälineisiin, mutta sekin päivä luultavasti tulee vielä. Kävelyni on viime vuosina heikentynyt huomattavasti. Entinen neljä kilometriä on vaihtunut ehkä neljäänsataan metriin. Kivutta en kävele askeltakaan. Tulevien lonkka- ja polvioperaatioiden toivon tietysti siirtävän jatkuvan kivun ongelmaa tuonnemmaksi. Epäilemättä kivut tulevat olemaan osa elämääni aina, eivätkä mitkään leikkaukset minusta normaalia tee.

Ei ne kummoisilta lähtökohdilta vaikuta – eivätkä ne sitä olekaan. Tarkoitus on tässä blogissa kirjoittaa epänormaalista elämästäni (toivottavasti) positiivissa hengessä. Kertoa leikkauksista, kuntoutumisesta, terveydestä ja sairaudesta, sekä ihmetellä elämänmenoa niin omassa lähiympäristössä kuin vähän etäämmälläkin.

Tules tuo!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti