Viivästys

Syksy alkaakin nyt eri tavalla kuin olin ajatellut. Kyynärpään tekonivelleikkauksen oli tarkoitus olla ensi viikolla, mutta ei se sitten olekaan. Se tuntuu olevan niitä asioita, jotka vaan lipeää käsistä liukkaasti kuin saippua. Alun suunnitelma nopeasta toiminnasta on vaihtunut johonkin ihan muuhun. Niin pitkälle jo pääsin, että olin viime viikolla leikkausta edeltävällä käynnillä. Koko tarkistuslista läpikäytynä: hampaat, labrakokeet ja iho ok. Ekg melkein ok. Ortopedi ja leikkauspaikka ok. Vaan sitten kerrottiin, että yksi tärkeä osa on poissa. Laitettavaa materiaalia puuttuu. Oho!

Ortopedi oli asiaa pohdittuaan ja muita konsultoituaan tullut siihen tulokseen, että ns. hyllyproteesi ei käy. Proteesin varsiosaa joudutaan kasvattamaan, jotta siihen saadaan tarvittavaa pysyvyyttä. Teknisesti tämä on kuitenkin tapauksessani vaikeaa, sillä olkavarren luuni ei ole normaaliin tapaan suora. Voin hyvin ymmärtää, että pitkän suoran metallikappaleen naputtelu käyrään luuhun voisi saada aikaan melkoisen sotkun. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jää yksilöllinen proteesi. Sitä puolestaan aletaan nyt vasta sorvailla, jossain italialaisessa tehtaassa. Kaikkine osioineen se vie aikaa. Tänään kävi ilmi, että insinöörit haluavat kädestä vielä 3D-mallinnuksen, joten sellainen kuva otetaan kiireellisenä.

Muistuupa mieleeni, että ortopedi olisi halunnut laittaa tästä samasta syystä yksilöllisen proteesin jo ensimmäisessä leikkauksessa, mutta siihen ei tainnut tulla suostumusta ylemmältä taholta. Yksilöllinen ei ole halpa. Vaan ei tullut säästöä tuosta "säästöstä" kenellekään. No, ei siitä sen enempää. Ortopedin arvio oli, että viivästys on vähintään neljä viikkoa, mutta se taitaa olla liian optimistinen arvio. Hoitaja ehti aiemmin sanoa, että on ihan hyvät mahdollisuudet, että leikkaus olisi vielä tämän vuoden puolella. Eli kenties 4 kuukautta on lähempänä totuutta. Omista syksyn kaavailuista olen toipiluuden jo jättänyt pois mielestä ja suunnitelmat muotoutuvat nyt eri tavalla.

Yllättäen en ole asiasta erityisen harmistunut, sillä motivaationi leikkaukseen on ollut vähän hakusessa. Ehkä niitä on vaan ollut liian paljon viime vuosina, ja alkuvuosi oli kyllästyttävä edellisen leikkaushaavan parantumattomuuden vuoksi. Ongelma on tietysti siinä, että käsi on jäätävän kipeä. Kokonaisuutena niin, etten edes osaa sanoa missä särky erityisesti on. Kipu sen sijaan täsmentyy olkapään, kyynärpään ja olkavarren alueelle. Kaikkia äkkinäisiä liikkeitä on syytä välttää. Syy, miksi viivästys ei haittaa, on siinä, että olen tähän kiputasoon jo tottunut. Käsi on ollut tällainen ensimmäisestä leikkauksesta asti, ja kun aikaa on kohta kulunut pari vuotta, niin muutama kuukausi eteenpäin on aivan se ja sama.