Odottelen yhä aikaa siihen, että ehtisin taas keskittyä enemmän kirjoitteluun, mutta sitä ei vaan tunnu löytyvän lukuisien käyntiaikojen ja yhä vain vaivaavan väsymyksen puristuksessa. Nyt kuitenkin näen valoa tunnelin päässä niinkin nurinperisellä tavalla, että leikkausaika kyynärpään tekonivelen uusintaan on saapunut. Se on vajaan kuukauden päästä. Siihen asti vedän täysillä, mutta toipumisaikana on sitten mahdollisuus ottaa hetken rennosti. Siis niin rennosti kuin niissä tai näissä olosuhteissa pystyy. Mielikuvassa näen itseni lepuuttamassa olemustani, vaikka hyvin tiedän, ettei leikkauksesta toipuminen ole mikään lepoloma. Leikkauksen kulusta riippuen voi olla vaikka mitä mutkaa matkassa.
Ei varmaan pitäisi, mutta väistämättä mieleen tulee mutkat matkassa. En varsinaisesti ole huolissani tai jännittynyt, mutta kokemukseni mukaan aina tulee jotain ongelmaa. Milloin äärimmäistä kipua, milloin pettää sydän ja menee näkö, milloin tulee keuhkoveritulppa, milloin nielemisvaikeuksia tai milloin leikkaushaava jumittaa auki puoli vuotta. En halua edes kuvitella mitä seuraavaksi. Mene siinä sitten leikkaukseen huolettomin mielin. Niin menenkin. Täytyyhän joskus osua muuallekin kuin tähän ongelmamagneettiin.
Magneetista saan sopivan aasinsillan vaihtaa aihetta. Niskasta leikatun kasvaimen vuosi päivä on ohitettu. Viime viikolla oli aika magneettikuvaan, ja ensi viikolla olisi siihen liittyvä aika plastiikkakirurgille. Toivottavasti kaikki on kunnossa, sillä voimavaroja tuolle ns. ylimääräisenä pitämälleni vaivalle ei oikein riittäisi. Ihan pienen mietteen aiheuttaa tosin patologin lausunto koskien sitä haavan sulkemisessa poistettua osaa. Minun piti saada tulokset postitse, mutta ei sitä koskaan kuulunut. Unohdin siis koko asian. Jokin aika sitten törmäsin kuitenkin tuohon lausuntoon Kannassa. Se oli hyvin vaikeaselkoinen, mutta lopulta sain siitä irti sen tapaisen lauseen, että sopisi olemaan kasvaimen residuaali.
Residuaali tarkoittanee jäännöstä tai jäljellä olevaa. Eli tulkitsen tämän nyt omavaltaisesti niin, että vaikka kasvain poistettiin vuosi sitten ongelmitta, kokonaisena ja hyvällä marginaalilla, niin sinne olisi siitä huolimatta jäänyt kasvainta. Ehkäpä tuo jäännös piti haavaa auki. Joku syy on oltava, kuten kirurgi siitä asiasta keväällä totesi. Koepalasta kasvainjäännöstä ei kuitenkaan löytynyt. Toisaalta "sopisi olemaan" ei ole ehdottoman varma. Kuitenkin residuaalisessa tapauksessa haavan sulku olisi ollut hyvä tehdä leikkaussalissa, lisäten marginaalia. Näillä nyt kuitenkin mennään. Toivoa voi vaikka mitä, mutta asia selvinnee aikanaan. Niin kuin kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti