Toisen vastineen saapumiseen meni vähän pidemmän aikaa. Ehdin jo miettiä, että oliko muistutus kadonnut matkalla. Aikaa kului parisen kuukautta, kun taas toisesta paikasta vastausaika oli vajaa kuukausi. No, ajallahan ei ole tässä yhteydessä juuri mitään merkitystä. Itsekin kirjoittelin muistutusta ties kuinka kauan. Muutenkin tämä jälkimmäinen oli oikeammin sarja useita vastineita, joita oli pyydetty eri erikoisaloilta, jossa hoitoani on vuosien varrella ollut. En tiedä olisiko asialle pitänyt itkeä vai nauraa, joten en jaksanut reagoida kummallakaan tavalla. Erilliset vastineet oikein alleviivasi koko ongelman. En nimittäin muistutuksessani pyrkinyt kritisoimaan mitään yksittäistä hoitoa vaan peräänkuulutin kokonaisuutta.
Koosteena noista vastineista voi sanoa, että sain koko joukon erilaisia pahoitteluja ja lisäksi ainakin yhden siitä aiheesta, että olin pahoittanut mieleni. Syvä huokaus tähän väliin. On vaikeaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Hyvänen aika miten tuo mielen pahoittamisjuttu puistatti, mutta yritän suhtautua asiaan positiivisesti. Kaikkiaan vastauksissa oli kuitenkin paljon enemmän yritystä kuin siinä ensimmäisenä saapuneessa, mutta kun noita lukee useamman toisensa jälkeen, niin pääasiassa ne on samalla muotilla kirjoitettu. Ihan kuin kaikki olisivat käyneet saman miten vastaan muistutukseen -koulutuksen. Ehkä ovatkin.
On ilmeistä, että muistutukseen vastataan ainoastaan siksi, että se on lakisääteinen velvoite. Sitä tunnutaan pitävän silkkana häiriötekijänä siihen tapaan, että taas on yksi potilas mennyt pahoittamaan mielensä, vaikka niissä olisi hyvä tilaisuus tarkastella toimintaa kriittisellä silmällä. Varsinkin tällaisella aikakaudella, jossa lähes jokaisen käynnin jälkeen tulee perässä palautepyyntö. Vaikuttaisi siis siltä, että toimintaa halutaan ainakin teorian tasolla parantaa, mutta käytännössä asioihin ei ehkä haluta tehdä muutoksia. Luultavasti terveyspalvelut todella toimivat hyvin yksittäisen vaivan osalta. Näitä yhden vaivan potilaita lienee kuitenkin suurin osa, joten heitä varten kaikki luotu. Silti pitäisi huomata, että mukana on myös toisenlaisia tapauksia, joille pitäisi pystyä räätälöimään palveluja eri tavalla.
Yksi mielenkiintoisimmista vastineissa mainituista seikoista oli lähetteet, joita kohdallani on siirrelty sinne sun tänne. Ainakin yhdessä myönnettiin, ettei tiedetä mitä potilaalle on tapahtunut tai miten hoito järjestynyt lähetteen kirjoittamisen jälkeen. Tässä olisi mielestäni laajasti parantamisen varaa, koska tuo on juuri se kohta potilas tipahtaa vailla apua hoitoketjun aukkoihin.
Yhdessä vastineessa (ortopedian osuudessa) oli ratkaisuyritys. Ennen muistutukseen vastaamista ortopedi soitti kysyäkseen mielipidettäni ratkaisuun. Tarkoitus on järjestää minulle aika fysiatrian puolelle kokonaistilanteen arviota varten. Sanoin, etten ole sinällään kiinnostunut taas uudesta käynnistä, jossa selittelen näitä samoja asioita. Kaikki riippuu tuloksesta. Kysymys on hoidosta. Ortopedi muistutti, etteivät he pysty parantamaan Larsenia. Samaa mieltä olimme siitä, että hoidon oikea-aikaisuus on oleellinen asia. Hyväksyin tämän ratkaisun. Sitä en tiedä, että onko kyseessä jo varmaksi sovittu asia vai jälleen uusi lähete. Tuossa alkuvuodesta kun ehtivät jo kyseisessä paikassa lähetteen kääntämään pois. Mietin siis, että onko heidän pakko ottaa asiani käsittelyyn. Se ei ehkä olisi kovin hyvä lähtökohta, mutta nyt odottelen rauhassa ja katson miten tämä etenee.
Itse samoja muistutuksia olen tehnyt,ja samoja anteeksi pyyntöjä,pahoitteluita olen saanut,mutta asia taas kierrelty,jossa ei vastausta saamaani muistutukseen ollut.Nyt sain kirjeen,ja siinä myönnettiin että tilnteeni, hoitoni,jatkosuunnitelmani oli arvioitu virheelliseksi.Mitä sitten jos nyt selviää ja arvioitu virheelliseksi(koskee 2017)sillä tähän perustui lääkinälliseen kuntoutukseen sekä työllistymissuunnitelmaan(toiminta/työkyktestit) ja tuona aikana laadittu työkyvyttömyys lausunto,pitäisikö pyytää uusi työkyvyttömyyslausunto ja suunnitela,arvio kyseiseltä taholta ja lääkäriltä uudelleen,oikaiskoon arvionsa ja lausuntonsa,koska virheelliseksi on nyt tilanteeni arvioinut.Lääkärit ovat niin suojattua sakkia,samoin kuin kaikki virkamieht,lakimiehet,että saavat tehdä mitä lystää,arvioida,diagnosoida potilaan ihan miten tykkää.Itselläni on luottamus mennyt meidän terveydenhuoltoon sekä eläkejärjestelmään,eikä pahoittelut paljon auta.Hyvä kuitenkin että myöntävät joskus edes virheensä,toisille se on ilmeisen vaikeaa.
VastaaPoistaKiitos kommentista. Eihän pahoittelu ikinä korjaa jo vaikutuksia tuonutta virhettä, mutta on se silti parempi kuin vastaus ilman pahoittelua. Siinä ensimmäisessä saamassani vastineessa ei ollut pahoittelua. Se teki vastauksesta aika tylyn ja kylmän tuntuisen. En itsekään jaksa uskoa tähän järjestelmään. Kun rattaat alkavat pyöriä jossain kohtaa väärään suuntaan, niin potilas on siinä todella ahtaassa välissä.
Poista