Tällä suunnalla oli pieni määrä lunta maassa toisen kerran tämän talvikauden aikana. Sen suoma valo pimeyteen piristi heti, mutta ei siitä pelkkää varauksetonta iloa ole ollut. Tämän toisen lumikerran toisena päivänä, pari päivää leikkauksen jälkeen ja vieläpä kaksi kertaa saman päivän aikana kaaduin. Ne olivat tämän vuoden kaatumiset, jos oikein muistan, järjestysnumeroltaan seitsemäs ja kahdeksas. En ole kaatunut näin usein enää vuosiin. En tiedä onko tasapainoni mennyt huonommaksi vai onko usko kykyihini noussut niin korkealle, että varovaisuus unohtuu. Miten vain, mutta on se kumma, että alituisesti olen nurin perin. Ei oikein hyvä alku tälle talvikaudelle.
Ensimmäinen kaatuminen oli vielä pehmeä lasku aika tiukkaan ylämäkeen, mutta toinen kaatumisista teki kipeää useampaan kohtaan. Erityisen pahalta tärähdys tuntui niskan leikkausalueella. Se kun on muutenkin arka. Lisäksi polvi ja kyynärpää ottivat osumaa. Jos tämä meno jatkuu, niin on varmaa, etten loputtomasti selviä näin vähin seurauksin. Tiedä vaikka tekoniveliin tulisi noista jotain pieniä vaurion alkuja. Se puolestaan ei ole mikään toivottava kulku. Pitäisi keksiä joku ratkaisu ongelmaan. Tukikenkiä ei ole saatavilla nastoilla, joten se ei käy ratkaisuksi. Toivottavasti uusien kenkien pito olisi parempi. Irrallista nastoitusta voisin kokeilla, mutta käsivoimien puute saattaa haitata niiden asennusta.
Muuten viime päivät ja joulukuun alku ovat sujuneet seesteisesti. Toipilaana on asiat tietysti otettava rauhallisesti. Urheilua on vältettävä neljästä kuuteen viikkoon. Kävellä kuitenkin voi ja pitää. No, urheilu ei ole muutenkaan kuulunut valikoimiini pitkään aikaan, joten ei haittaa. Juuri nyt voimat loppuvat jo päivän aikana, niin että on nukuttava välillä. Myös kalenteri on tällä viikolla suhteellisen tyhjä. Oikeita menoja on vain aika terveyskeskukseen dreenin ja picon poistoon. Sitä käyntiä tervehdin ilolla. Lisäksi avustaja tulee jelppimään parina päivänä. Se on tarkoitettu avuksi, mutta itse pidän sitä eräänlaisena rasituksena. Lähinnä se aiheuttaa henkistä kuormaa, sillä kyllä avustaja oikeasti helpottaa arkea monella tapaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti