
Kesä meni melko hyvin, mutta nyt syksyn kalseus tuntuu iskeneen niveliin. Päänsäryn huonompi jakso saa leikkauspäätöksen tuntumaan oikealta ratkaisulta. Huomaan kokonaistilanteen edelleen heikkenevän. Olisi aika kipulääkekuurille, mutta en voi aloittaa sitä ennen kuin päänsärky on taas hallinnassa. Jostain syystä tuo kuurilääkkeenä käyttämäni valmiste ei auta päänsärkyyni lainkaan, vaikka se on muuten oikein mainio lääke laaja-alaisille nivelkivuille. Sen aikana ei voi käyttää päänsärkylääkettä, joten parempia aikoja odotellessa. On tämä aina yhtä pelaamista näiden lääkkeiden kanssa.
Muutenkin vaikuttaa siltä, että hyvätkään valinnat eivät hidasta jo vuosia jatkunutta alamäkeä. Eikö kesän aktiivinen liikkuminen olekaan ollut hyväksi? Pakko uskoa että oli, mutta vaivojen vähentymisenä se ei kyllä näy. Ehkä sijoiltaanmenojen ja nivelrikko-oireiden lisääntyminen on hinta harjoittelusta - tämä tietysti vain niin kauan kun niistä aiheutuvat kivut pysyvät hallinnassa. Kivun rajana on yksi päivä eli jos liikunta aiheuttaa yli päivän kestävät ongelmat, niin silloin se on ollut liikaa. Myös jaksotus on tärkeä asia eli jos tänään rasitus tulee käsille, niin huomenna sitten jollekin muulle osalle.
Pitää taas arvioida uudelleen, että miten minun kannattaisi jatkossa harjoitella. Pääsääntöisesti kesän liikunta on ollut pyöräilyä ja kävelyä. Myös salilla olen käynyt jonkun verran pitkin kesää. Varsin nivelystävällisiä lajeja, jotka kuitenkin kaikki aiheuttavat kipuja vaihtelevasti polviin, lonkkiin, selkään ja käsiin. Lisäksi kävely voimistaa päänsärkyä. Näistä huolimatta olen ollut liikkeellä, sillä kiputasot eivät ole nousseet sietokyvyn yläpuolelle. Ehkä painotusta pitää jatkossa siirtää yhä enemmän vesiliikuntaan. Se on vaan paljon noita muita mainittuja kalliimpaa ja vaivalloisempaa. Omasta pihasta on helppo lähteä kävelylle. Se on sellaista matalan kynnyksen liikuntaa toisin kuin uimahallille lähtö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti