 |
| Sadetta, tuulta ja harmaata 22.6.2018 +12 astetta :) |
 |
| Ajoittain aurinkoista 23.6.2018 +13 astetta. |
Vettä vihmoo, tuulee kovaa ja lämpötila on tämän tästä lähempänä kymmentä kuin viittätoista. Välillä aurinkokin yrittää pilvien raosta pilkistää. Keskikesää vietetään siis perinteisissä olosuhteissa. Ihanaa. Siinä on jotain kovin lohdullista, että johonkin voi tällä tavalla aina luottaa. Olin jo etukäteen päättänyt pyhittää tämän viikonlopun tavalla tai toisella levolle. Ei se pelkkää kotisohvaa tarkoita, mutta on sillä merkittävä osuutensa. Ihan samaa kaavaa tämä juhannus ei ole aikaisempiin verraten noudattanut, mutta kaikkiaan maltillisin menoin siirtymä alkukesästä ytimeen sujuu.
Tämä kohta vuodesta on toivoa täynnä. Kesä on vielä edessä. Hetkeksi haluaisin pysäyttää ajan tähän pisteeseen. Nyt ei ole sopiva aika suunnitella tulevaa eikä toisaalta murehtia menneitäkään. On aika armolle - voi suhtautua armollisesti syömiseen, olemiseen tai vaikka unettomuuteen. Voi nukahtaa sohvalle keskellä päivää jos siltä tuntuu, ja toden totta siltä on tuntunut. En ole pitkään aikaan pystynyt torkahtamaan sohvalla, vaikka se ennen oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Ihan kuin jostain olisi löytynyt pala sopivaa rentoutta juuri tähän hetkeen.
Jotenkin on hiljainen olo ja kaikki voimat käytetty. On mukava olla vaan paikallaan. Alkukesä on mennyt monella tapaa ylilyöntien puolelle. Kunpa vaan voisikin oppia kohtuullisuutta kaikkeen, mutta näemmä se vaatii vielä lisää oppitunteja. Tänään mieli on kuitenkin hyvä ja fyysiset vaivat vähintäänkin siedettävällä tavalla hallinnassa. Kaikki on siis niin hyvin kuin niitä on tähän hetkeen mahdollisuus saattaa. Tiedostan, ettei tämä tila ole tullut jäädäkseen vaan ratkaisuja tarvitaan lähiaikoina, mutta ei siis vielä tänään kuitenkaan. Nyt vietän juhlan viimeiset hetket ja sitten on aika lähteä ydinkesään ja uuteen viikkoon uudella tarmolla.
 |
| Happihyppelyn lepohetki veden äärellä 23.6.2018 |
Se siitä Juhannuksesta taas,rauhallista. Päivät alkavat taas lyhentyä,ja kohta on jo joulu:)Odotan taas innolla seuraavaa fysioterapiaa, ja paineaaltohoitoa.Olen niin iloinen,kun liikkuvuutta tullut lisää,on helpompi jumpata.Oikein rutisee paikat kun auennut.Kipua edelleen on tuossa vaikeassa paikassa,josta ilmeisemmin nyt lisätutkimuksia,kuvantamisia otetaan,jotakin mekaanista vammaa,kun yöt pääasiassa saan nukuttua hyvin,mutta heti herättyäni alkaa kova kipu,polte ,puutuminen,paine,etenkin istuessa,kättä roikottaessa,eteenpäin työntäessä, etukumarassa,mutta myös pään taaksetaivutuksessa.Koko käsivarsi tulessa ja puutuu.luovuttaa en aio,vaikka joskus ajattelen luovutavani.Toivottavasti saisin maksusitoumuksen näihin hoitoihin,koska tällä eniten saatu vastetta lihasjäykkyyteen.kovin montaa laitetta Suomessa ei näitä näy olevan,mutta puolustusvoimillakin ureheilukomppaniakin tätä käyttää,sekä olympiakomitean yhteistyötahot jne.Kiinnostaa tuo hoito siinäkin mielessä,että apua on saatu huonosti luutumattomat murtumat ym.Tämä myös viimeisin keino,jos muut keinot eivät ole auttaneet
VastaaPoistaToivotaan,että saat maksusitoumuksen ja että tutkimuksista tulee muutenkin lisäselvyyttä siitä mikä on vialla. On niin ikävää joutua kärsimään noin. Kyllä nuo laitteet varmaan yleistyvät, jos se on hyväksi todistetusti havaittu. Yksittäiselle ihmiselle on tietysti riittävää, että se auttaa.
PoistaNiin, ajatella että matka on nyt käännetty kohti syksyä. Aina yhtä jännä tunne kun kaikki on jatkuvassa liikkeessä. Ei voi kun ihmetellä miten nopeasti aika lopulta kuluu. Vasta oli… ja taas on…