Vähän vajaa vuosi sitten tehtiin kaularangan ylimmäisten nikamien luudutus takakautta leikaten. Luudutukseen käytettiin keinotekoista luusiirremateriaalia, ruuveja, koukkuja ja tankoja. Sanalla sanoen fiksaatiomateriaalia. Toipuminen on sujunut alun vaikeuksien jälkeen pääsääntöisesti hyvin. Varsinkin sen jälkeen kun kolmen kuukauden mittainen kaulurin käyttö päättyi. Olen sopeutunut kaularangan liikkeen rajoituksiin. Vaihtelevia kipuja niskassa ja päässä on edelleen, ja varmasti tulevinakin aikoina. Niska lonksuu ja kolisee, mutta neurokirurgin mukaan tämä on aivan normaalia. Asia selvä. Niskan lihakset ovat kestojumissa ja lihasrelaksantteja olen joutunut käyttämään koko ajan enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Juuri nyt taas säännöllisesti.
Tällä viikolla oli vuosikontrolli eli otettiin röntgenkuvat ja sen jälkeen oli aika neurokirurgille. Oli oikein jouhevasti sujunut käynti. Kuvat näytti harjaantumattomaan silmääni siisteiltä, ja fiksaatio pienemmältä paketilta kuin muistikuvissani. Olen vain pari kertaa aiemmin nähnyt kuvat ruudulta. Ruuvit, koukut ja tangot ovat neurokirurgin mukaan hienosti paikoillaan, mutta "siirremateriaali on ollut paremminkin nähtävissä". Se on ehkä vaan vetäytynyt kokoon tms.. En tiedä kuuluuko sen tehdä niin vai ei, mutta ehkä ei kun tuosta erikseen mainittiin. Luutumisesta ei enää puhuttu, joten oletan kaiken olevan ihan kunnossa. Neurokirurgin mielestä pääasia on, että olevat vaivat ovat siedettävällä tasolla. Olen samaa mieltä. Vaivat ovat tosiaan siedettäviä, vaikka viime aikoina on ollut taas vaikeampaa. Ainakin tänään kaikki on kuvissa jokseenkin kohdallaan.
Kun nyt tilaisuus sopivasti kohdalle sattui, niin kysyin myös niskassani olevasta möykystä, joka alkaa kaularangan vierestä ja jatkuu kohti kaularangan keskiosaa. Fysioterapeutti sen huomasi jokunen aika sitten ja itsekin olin sen jo aiemmin puoliksi huomioiden havainnut, mutta en siitä mitään ajatellut. Onhan niitä kaikkia outouksia minussa muutenkin. Neurokirurgi tarkisti tuon tuntemattoman kohouman, ja oli sitä mieltä, että kyseessä on ehkä lipooma tai sitten lihasspasmi. Ei siis syytä huoleen. Sitten kului ehkä minuutti eteenpäin, ja kirurgi tuumasi, että jospa hän vielä tarkistaa sen uudelleen. Tuloksena oli, että kyllä siinä "jotain kiistatta on", niinpä päätöksenä oli ottaa vielä kaularangan magneettikuva. Olen vitsillä heittänyt, että minun tuurillani tuo möykky on varmaan klöntti luusiirrettä.... Ihan piti poskia purra kun kuulin, että siirrettä ei näy.
Vaan sen laatu selviää ajallaan, jos on selvitäkseen. Sitten kun kuva on otettu, niin neurokirurgi soittaa tuloksista. Muuten kaularankaa ei enää tästä eteenpäin säännöllisin kontrollein seurata. Yhteyttä pitää ottaa jos tulee ongelmia. Jotenkin sain käsityksen, että jossain vaiheessa on todennäköistä, että ongelmia tulee. Neurokirurgi kertoi, että eritoteen c1-nikamassa on hyvin vähän luuta, joten mahdollisesti siinä kiinni olevat koukut kuluttavat ajan saatossa luun loppuun tai ainakin niin, että koukut irtoavat. Siinä tapauksessa on kaksi vaihtoehtoa edetä. Toinen niistä oli kiinnityksen tekeminen kallonpohjasta ja toinen oli joku muu ruuvaus, mutta en halua ajatella noita juttuja, sillä kuvittelen mieluummin optimistisella asenteella, että kiinnitykset kestävät kohdallani ajasta ikuisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti