Vastine

Ensimmäinen vastine muistutukseeni saapui. Ei auttanut. Päällimmäiseksi mielikuvaksi vastauksesta jäi täydellinen piittaamattomuus ja ylimielisyys. Vastaukseen ei sisältynyt mitään henkilökohtaista - hyvin vähän siinä vastattiin niihin kohtiin joista muistutin. Sen sijaan vastine oli täynnä otteita terveydenhoitolaista. Ilmeisesti Suomen laki kaikin tavoin tukee epätasa-arvoista ja ala-arvoista kohtelua. Sen minä siitä ymmärsin. Oli oikein tummennetulla lainkohta, jossa kerrottiin, että erikoissairaanhoidon velvoitteena on vain antaa ohjeistus perusterveydenhuollolle hoidosta. En ymmärtänyt korostusta, sillä siinä ei kuitenkaan osoitettu millään tavoin, että miten tuo velvoite on tullut kohdallani suoritetuksi. Vastineesta puuttui kaikki viittaukset tapaukseeni. Siinä olisi voitu selkeästi kertoa miten nuo lainkohdat minun tapauksessani täyttyivät.

Tuli hyvin selväksi, että potilaan tilanteella ei todellakaan ole heille mitään merkitystä. Kohtelias, asiallinen ja henkilökohtainenkin vastaus olisi ollut vähintä, koska muistutuksesta ihan varmasti näki, että se on tehty epätoivoisesta tilanteesta eikä ilkeyttään. Oikeastaan koko vastine koostui noista lainkohdista ja sitten tulostetuista vanhoista käyntiteksteistä. En tullut kuulluksi enkä ymmärretyksi. Lähinnä olo sellainen, että potkaistiin vielä kerran maassa makaavaa. Ainakaan inhimillinen kohtelu ei kuulunut valikoimaan. Oikeastaan koko asetelma on epäoikeudenmukainen kun puolueettoman näkemyksen sijaan vastauksen muistutukseen antoi ylilääkäri, joka on jo aiemmin torpannut hoidon, ja tavallaan ollut osa ongelmaa. Hän ei luonnollisesti muuttanut omaa näkemystään. Minulla on pelissä koko elämä, ja hänellä vain puolustautuminen ja kaivautuminen asemiinsa.

En ole yllättynyt, vihainen tai hermostunut. Tuo viimeinen kohta on minulle se tärkein. Se, ettei vastaus horjuttanut liikaa mieleni tasapainoa. Olen väsynyt tähän kaikkeen kohtuuttomuuteen, mutta kuitenkin tyytyväinen taistelusta - siitä että edes yritin. Mätkähdin taistellen kanveesiin. Vaan miten tästä sitten eteenpäin? Vaihtoehdot on aika vähäisiä. Toinen vastine puuttuu vielä, joten sitä odotellessa. Joka tapauksessa minulla on aika varattuna terveyskeskukseen. Kaksi kuukautta odotettu aika. Sielläkin lääkäri on menossa taas vaihtoon, joten on turhauttavaa kertoa tilanteesta mitään, kun seuraavalla kerralla aloitetaan jälleen alusta. Tämä tekee hoidosta poukkoilevaa ja stressaavaa. Esim. kivunhoito riippuu aina lääkärin asenteesta.

Olen pettynyt siihen miten ihmisiä saa kohdella.