Vähän täytyy olla huolissaan kun kävely ei suinkaan ole menossa parempaan suuntaan vaan heikkenee edelleen. Kepeilläkin joudun pysähtelemään 10 metrin välein. Viimeksi leikattu lonkka on aina vaan kipeä kivunlievityksestä huolimatta. Turvotusta on taas enemmän. Alkuun vaivanneet takaosan kivut on vaihtuneet ulkosyrjän kivuliaaksi vihlaisuksi joka kerta kun istun alas tai nousen ylös. Välillä myös kävellessä. Myös etuosa on kipeä ja voimaton. Suorana jalka ei nouse alustalta senttiäkään. Viimeaikoina olen joutunut taas auttamaan käsillä, jotta saan nostettua koiven sängylle. Jotenkin sitä toivoisi, että nämä asiat menisi ennemminkin parempaan kuin huonompaan suuntaan.
Syitä olen tietysti miettinyt. Kuormitusta tulee nyt niin selvästi enemmän kuin aikaisemmin, että lihasperäisiä kipuja ei voi missään nimessä poissulkea. Kuntosalilla käyminen mietityttää - pelkään, että lihakset kestävät enemmän kuin lonkat. Sen jälkeen kun ensimmäisellä salikeralla tein lähes tyhjillä vastuksilla liikeratoja etsien, olen pystynyt nopealla tahdilla nostamaan vastuksia. En tietenkään lähellekään ennen leikkauksia olleisiin lukuihin, mutta 20 - 25 kg kuitenkin (etureidet, takareidet, lähentäjät, loitontajat). Ei se normaali tilanteesta poikkeavaa kipua suorituksen aikana aiheuta, mutta kuten todettu yleistilanne heikkenee.
Nyt en oikein enää tiedä mitä uskaltaa tehdä ja mitä ei. Se lienee selvää, että toipuminen edellyttää niin liike- kuin voimaharjoitteluakin, mutta millaisilla liikkeillä ja miten paljon. Fysioterapeutilta varmistin silloin jälkitarkastuksessa, että kuntosaliharjoittelu on sallittua juuri noiden mainittujen liikkeiden osalta. Määristä ja voimista ei ollut puhetta. Taisin kuvitella, etten kuitenkaan pysty lataamaan viittä kiloa enempää. Sillä käynnillä käytiin myös läpi joitain liikkeitä lonkankoukistajiin ja hmm olikohan se takareisiin vai kankkuihin. En muista. Sain mukaan pitkän pätkän vastuskuminauhaa, mutta en tiedä mihin sitä tarkoitus käyttää. Kirjalliset ohjeet piti tulla postitse, mutta eipä ole ainakaan vielä näkynyt, vaikka käynnistä on jo kohta kolme viikkoa. Eikä niitä ohjeita enää kannata alkaa edes peräämään, kun juhannuksen jälkeen alkaa fysioterapia paikallisen sairaalan kautta. Jospa sieltä sitten saisin tukea ja oppia järkevään harjoitteluun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti