lauantai 4. kesäkuuta 2016

Tuulikki muuttaa maalle

Sydäntalven synkkinä hetkinä toipilasta tsempattiin sanomalla, että ajattele, että kun tulee kesä ja kärpäset, niin sitten on lonkat kunnossa. Lonkkien kunnosta en tiedä, mutta kesä ja kärpäset on kyllä vihdoin saapuneet. Kävely on horjuvaa ja kipeääkin se tekee. Keppejä tarvitaan vielä, mutta Tuulikki on päättäväinen. Nyt kun auto on taas käytössä, on aika muuttaa maalle. Vastassa on talven jäljiltä kylmyyttä hohkaava pohjoispuolen kamari, paljaat lautaseinät, vanhoista jämistä koottu sisustus ja ikkunasta pilkottava hiljainen kylätie. Ulkoa kantautuu vastaleikatun ruohon haju. Tuulikki on vapaudestaan onnellinen.

Hiljainen kylätie

Lämpöä ja tunnelmaa kesäkamariin

Keittomahdollisuudet on täällä puuhellan varassa. Kaupungissa ikäni asuneena en osaa sitä käyttää. Onneksi on mikro, jolla lämmittää valmisaterioita. On jääkaappi ja pakastin. Kyllä niillä toimeen tulee. Muistinko kertoa miten pelkään hämähäkkejä? Niitä on täällä paljon. Yöllä pelkään varmasti vanhan talon narinaa, mutta vielä enemmän hiirenkokoisia hämähäkkejä, jotka hyökkäävät nukkujan kimppuun. Tovottavasti karaistun nopeasti. Puulämmitteinen sauna löytyy pihapiiristä. Suihkun virkaa toimittaa pihalla oleva puutarhaletku. Siinä sopii sitten peseytyä naapureiden ilona.

Lonkkavaivaisen suosikkituoli
Minulla on pettämätön taipumus ihastua tuoleihin. Tällä hetkellä viehtymyksen kohteena on vanha keinutuoli. Siinä saa lonkat mukavasti liikkeelle, ja mieli rentoutuu yksitoikkoisessa liikkeessä. Tuoli on asettu ikkunalle, niin että voi ajatella ajatuksiaan ja pitää samalla silmällä harvoja kulkijoita. Se on perinteikäs tuoli, jossa pappakin omana aikanaan poltteli piippuaan kylätielle tähyillen.

Jos kantti kestää, niin tällä menolla jatketaan yli juhannuksen aina siihen saakka kun putkiremontin evakko kestää. Paitsi tietysti silloin kun on jotain hoidettavia asioita kaupungissa, ja niitähän kyllä tuntuu kerääntyneen... tiedossa on jo tällä hetkellä ainakin hammaslääkäri, hammaskuva, lääkäriaika ja yhtiökokous. Kuntosalillekin hankin aikaa, joten siellä pitäisi myös ehtiä käydä. Kerran kävin jo kokeilemassa. Vaikeauksia oli vääntäytyä edes laitteisiin, ja aikalailla tyhjillä vastuksilla jouduin kaikki tekemään. Se on nyt semmosta liikeratojen etsimistä vielä. Maalta kaupunkiin on matkaa onneksi vain puolisen tuntia, joten joutaahan täältä useastikin. Sitä paitsi autolla se taittuu helposti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti