sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

…Ja palaa takaisin kaupunkiin

Kokonainen vuodenkierto kesäkamaria valmisteltiin maallemuuttoa varten. Nolona joudutaan toteamaan, että kantti ei kestänyt, ja Tuulikki on palannut häntä koipien välissä takaisin kaupunkiin lähes kuukautta ennen aikojaan. Oikeastaan siis heti muutettuaan. Olen aivan ilmeisesti liian kiintynyt nykyajan mukavuuksiin. Vessan välitön läheisyys on, varsinkin yöaikaan, sellainen mukavuus, josta en sittenkään ole valmis luopumaan. Pihan perälle on pitkä matka. Myös lämmin suihku hakkaa puulämmitteisen saunan mennen tullen, vaikka saunominen pitkän kaavan kautta olikin tämän kokeilun paras puoli.

Ei narissut vanha talo. Luulin tosiaan, että kaikki vanhat talot narisevat, mutta mitä vielä - oli niin luonnottoman hiljaista, etten saanut nukuttua silmäystäkään. No, ei se pelkästään hiljaisuudesta johtunut. Kamarissa sängyn tointa hoiteli molemmista päistä vähän ylös kaartuva vuodesohva. Lonkat ja polvet oli aamulla sellaisessa kunnossa, että oli tosiaan pakko heittää pyyhe kehään. Hyvä, että tolpillaan pysyi. Kiputaso nousi taas lähiajan ennätykseen. Ja entäs ne hämähäkit sitten - niiden suhteen en ollut väärässä - valitettavasti. Siinä lajissa tuli yhden päivän näköhavaintoennätys.

Nyt täytyy vaan vähin äänin unohtaa tämä episodi ja suunnata uusia kokeiluja kohti. Siinä taitaa tosin käydä niin, että unohdusta ei heti (tai koskaan) sallita, vaan joudun kuulemaan tästä tölvimisiä vielä pitkään. Hitto, irvailivat jo lähtiessäni, että saat palata jo vaikka keskellä yötä, jos siltä tuntuu! Että pitikin lähteä matkaan niin suurieleisesti ja itsevarmuutta uhkuen. Tuli ainakin todistetuksi, että minun ei tule haaveilla pitkäaikaisesta elosta askeettisessa maalaisidyllissä. Puolustukseksi on sanottava, että ehkä toipilasaika ei sittenkään ollut paras hetki tehdä tätä kokeilua. Päiväseltään aion toki edelleen maalla aikaa viettää, ja ehkä yksittäisiä öitäkin, jos vaan saan ratkaistua makuupaikka ongelman. Näin siinä kävi tällä kertaa.

2 kommenttia:

  1. Heippa!
    Niin se vaan on puolin ja toisin minä maalainen en nukkunut Keravalla kerrostalossa kahtena yönä jatkuvan metelin vuoksi, suihkut, ovet wc veto!! miten joku voi asua kaupungissa??? No kaikkeen tottuu sanotaan, eli pikkuhiljaa totutellen ja kun ei ole pakko niin mitä niitä murehtimaan. Hämähäkkeihin voisi tustustua ottamalla niitä vaikka kiinni ja kenkälaatikon pohjalle ja tökkiä aina alaspäin kun ytittää karata.Sitä kun tunnin seuraa huomaa, että ei se hentoineen jalkoineen ja olemattoman suun kanssa paljon ihmisestä irti saa? Hävetä ei kannata ja kokemuksia saa vain kokeilemalla. Hyviä uusinta yrityksiä mökki elämään, asuntovaunun porttapotta kemiallinen WC on hyvä ja hajuton saa sänkyn viereen.Toivotaan taas lämmintä ilmaa jottei nuo kolotukset ärhäköidy!! Tsemmppiä ja hampaat kuntoon!! Kuulin juuri yhden lääkärin kannan asiaan ja tekonivelten ongelmiin ylivoimaisesti suurin syy on suusta lähtenyt bakteeri.
    Uloista Kesämenoa toivotellen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottumuksesta se on tosiaan kiinni. Olen aina asunut kaupungissa, ja tottunut siihen, että hiljaisuus ei oikeasti ole hiljaista. Todennäköisesti oppisin ajan kanssa suorastaan nauttimaan oikeasta hiljaisuudesta. Kemiallinen wc olisi varmasti näppärä, mutta koska en kuitenkaan aio siellä enemmälti olla, eikä paikka ole minun, niin en viitsi alkaa investoimaan mihinkään ylimääräiseen. Mitä hämähäkkeihin tulee, niin järjellä tietysti ymmärrän, ettei ne minulle vaaraksi ole, mutta siitä huolimatta sellaisen näkeminen varsinkin omassa kodissa tuntuu kotirauhan rikkomiselta, ja pilaa koko päivän! Kerrostalossa niitä on onneksi tosi harvoin. Ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Ulkona häkit ei niinkään minua häiritse. Hammastarkastus on vielä tällä viikolla, joten nyt sekin puoli saatetaan alulleen. Mitään ylimääräisiä riskejä en tulevien tekonivelien kanssa halua ottaa. Lämpöistä kesää toivoen!

      Poista