Kesää on hyvinkin vielä jäljellä, mutta terveydenhoidon tauot alkaa olla takana, ja minunkin kohdalla se tarkoittaa sitä, että tästä jatketaan asioiden setvimistä vähän aktiivisemmin. Oikeastaan otin varaslähdön käymällä terveyskeskuksessa jo eilen, joten ei tullut lääkärivapaata kuukautta heinäkuustakaan. Ei kesä minulle muutenkaan täysin vapaa ole ollut, sillä fysioterapiaa on jatkettu tauotta koko kesän. Nyt siihen kuitenkin tulee ainakin muutaman viikon tauko, ja hyvä niin, sillä elokuulle on jo riittävästi kaikenlaista suunnitelmaa.
Aikaa vievin niistä on laitoskuntoutuksen ensimmäinen jakso. Mielenkiinnolla ja avoimin mielin lähden sinne. Saapa nähdä, että eroaako kuntoutukset yksityisellä ja julkisella puolella mitenkään. Vaikka eihän minulla ole ollut varsinaista kuntoutusjaksoa koskaan. Viime syksy kuntoutusosastolla oli puhtaasti polvien kuntoutusta ja kevään jakso puolestaan enimmäkseen testauksia. Nyt toivon saavani uusia keinoja erityisesti selän ja rintarangan aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Sillä olisi iso merkitys hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta.
Ennen kuntoutusjaksoa on viimeinkin aika kaulasuonten kuvaukseen. Sen jälkeen kaikki kaularangan tilanteeseen liittyvät lisätutkimukset on tehty. Myöhemmin tässä kuussa toivottavasti sitten jo selviää kaularangan osalle valittava hoitolinja. Sitä en kuitenkaan jaksa tämän enempää vielä miettiä, sillä tällä hetkellä kohdistan ajatukset ennemmin kuntoutumiseen kuin mahdollisiin leikkauksiin. Ehtiihän noita sitten ruotia, jos tarvetta oikeasti ilmenee.
Loppukuusta tulee täyteen yksi vuosi polvien tekonivelleikkauksista ja siihen liittyen polvet pitäisi röntgenkuvata ja pitäisi myös olla yksivuotiskontrolli poliklinikalla. Aikaa ei kuitenkaan ole vielä tullut, joten en tiedä ehtivätkö nuo edes tämän kuun asiaksi. Mitään isompaa ongelmaa polvien kanssa ei ole, joten siitä en huolta kanna. Sen sijaan käsien tilanne mietityttää enempi. Olen jotensakin epätietoinen siitä miten niiden kanssa on tarkoitus edetä ja millä aikataululla. Se suunnitelma, joka minun tiedossani ja kirjoitettuna sanana oli, meni nurin keväällä eikä sen jälkeen kukaan ole kirjannut tuosta asiasta sanaakaan.
Olisi kyllä paikallaan käydä suunnitelma läpi käsiortopedin kanssa. Ainakin siltä kantilta, että palauttaako kyynärpään tekonivellys käden työkyvyn? Erityisesti mietin aikaisemmin mainittua tekonivelen huonoa rasituksenkestävyyttä. Oikeasti ongelmat noissa käsissä on paljon kyynärpäitä laajempia. Jos tekoniveleen kuitenkin suunnataan, niin se vaatii ennen toteutumistaan kaikenlaista hommaa, niin kuin vaikka toimintaa kannalta: hampaat ja tekonivelet. Eli tekonivelleikkaus ei ole toteutettavissa kovin nopealla aikataululla. Toisessa vaakakupissa painaa sellainen asia kuin työkyky, joka karkaa päivä päivältä kauemmas. Eli jos jotain korjauksia tehdään, niin niiden kanssa ei pitäisi aikailla yhtään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti