Lonkkadysplasia

Samaan aikaan kun jonottelin terveysterveyskeskukseen muuallakin tapahtui. Yliopistosairaalalla polven mahdollisia hoitolinjoja arvioitiin uudelleen sen tiedon pohjalta, että kyseessä on Larsenin syndrooma. Lonkan osalta tilanne edistyi röntgen- ja magneettikuviin, sekä aikaan tekonivelpoliklinikalle.

Lonkkia tosiaan hoidettiin lapsuudessa kipsihoidolla, ja olin siinä uskossa, että niiden osalta kaikki oli kunnossa, kun ei mitään seurantaakaan ollut. Lonkkakivuista olen kärsinyt ajoittain jo viisitoista vuotta, mutta jostain syystä en mieltänyt nivuskipua lonkkakivuksi. Kun kivusta tuli viime vuonna jokapäiväistä, oli pakko taipua avunhakuun. Terveyskeskuksen lonkkaröntgenissä todettiin "synnynnäisen nivelsairauden merkit, mutta ei nivelrikkoa." Käytännössä tällainen lausunto tarkoitti Buranaa ja fysioterapialähetettä.

Myöhemmin olen röntgenkuvan lonkastani nähnyt, ja täysin valistumaton arvioni on, että se todella on selvästi epänormaali. Dysplasiaa ei tarvitse siitä mittatikun avulla laskea. Mistä päästääkin siihen, että hoidon saaminen vaikuttaa sattumanvaraiselta. Ilman polviongelmaa, en olisi saanut apua lonkallekaan. Tai ainakin hoito olisi merkittävästi viivästynyt. Ehkä pitäisi olla yhtenäisiä käytäntöjä näissä asioissa.

A=normaali; B=dysplasia; C=subluksaatio; D=luksaatio

Tekonivelpoliklinikalla käy ilmi, että polvia ei todellakaan pystytä hoitamaan muuten kuin tekonivelillä. Lonkka sen sijaan on toinen juttu - siihen saattaisi vaihtoehto löytyä. Periasetabulaarinen osteotomia (PAO). Ensin täytyy kuitenkin selvittää, että onko sellaista tehty onnistuneesti Larsenin syndrooma potilaalle, koska "…muuten on sitten NIIN kokeellista kirurgiaa." Suomesta ei tietoa löydy, joten ulkomailta kysellään. "Riskit on joka tapauksessa normaalia suuremmat" näin kerrotaan. Lonkat on korjattava ennen polventekoniveliä, koska jalan linjaus muuttuu, mikä ilmeisesti aiheuttaisi tekonivelen liian nopean kulumisen.

Ikäistäni Larsenin syndrooma potilasta, jolle olisi tehty PAO, ei löytynyt. Kappas vaan. No, nämä ovat niitä lisäharmeja, joita harvinaissairaus aiheuttaa. Tutkittua tietoa ei vaan ole. Mutta muuten tulee suosituksia PAOhon. Näin ollen kohti oikean lonkan PAOta ja myöhemmin myös vasemman lonkan PAO. Riskejä siis on, mutta olen nykyiselläänkin hyvin lähellä kävelykyvyttömyyttä. Pelkästään kauppareissu on usein hyvin vaikea. Mahdollisuuksiin on siis tässä vaiheessa pakko tarttua.