Olen ollut jo jonkin aikaa sairauslomalla. Oikeastaan olin sen kirjoittamisesta vähän yllättynyt. En minä sitä mistään pyytänyt. Se ei ole mikään elämänkestävän unelman toteutuma päätyä pitkälle sairauslomalle, eikä aina ole helppoa myöntää tai edes huomata omia rajoitteitaan. Tilannearviota vaikeuttaa se, että kunto vaihtelee päivittäistasolla, mutta tuntuu kokonaisuutena liukuvan huonompaan suuntaan. Jotenkin ei ehdi sopeutua kokoaikaiseen muutokseen.
Yhtenä päivänä havahduin siihen kun pysähtelin kävelyvaikeuksissa 20 m matkalla kotoa autolle. Ihmettelin, että milloin asiat ovat päässeet näin huonoon jamaan. Tämän vuoden aikana olen itse ensimmäisen kerran oikeasti huolestunut tilanteestani. Enkä pelkästään työkyvyn, vaan ihan tavallisen arjesta selviämisen puolesta. Vielä nyt pärjään totta kai, mutta jos tilanne huononee nykyistä tahtia, niin ei hyvältä näytä. Iän puolesta minulla on vielä liian pitkä matka maaliin. Sydän on terveeksi todettu, joten se varmasti jaksaa pomppia johonkin 120 vuoteen tai jotain.
En oikein tiedä mitä mieltä olen työkyvystäni kokonaisuudessa. Sitä on vaikea arvioida, koska minulla ei ole työpaikkaa eikä näin ollen tarkkaa työnkuvaakaan. Työkykyni on ilman muuta alentunut, se on subjektiivinen kokemus. Tiedän etten ole enää samassa kunnossa kuin vaikka vielä viisi vuotta sitten.
Työttömän työkykyarviot jäävät helposti tekemättä, kun asia ei varsinaisesti kiinnosta ketään. Sitä voi virua kortistossa vaikka kuinka kauan työkyvyttömänä kenenkään huomaamatta. Olen itse tuonut jossain tilanteessa esiin kysymyksen siitä, että pitäisikö työkykyäni selvittää (kun ei sitä missään muuten ole ymmärretty kyseenalaistaa). Mieluumminkin objektiivisesti kuin subjektiivisesti.
Nyt näyttää siltä, että kohdaltani työkykyarvio tullaan jossain vaiheessa tekemään. Siis sitten joskus kun leikkaukset ja niistä kuntoutumiset on ohi. Toivon ihan tosissaan, että tämä on kaikista suunnitelluista asioista se joka oikeasti tapahtuu. Jos nykyinen ala ei enää sovi, niin sitten pitäisi keksiä kiireesti jotain uutta. Paljon olen miettinyt uudelleen kouluttautumismahdollisuuksia ja käynyt läpi ammatteja, mutta se on melkoinen viidakko kun niitä vikoja on ihan oikeasti vähän joka suunnalla. Jotain ohjausta ja apua kaipaisin tähän asiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti