sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Väärinymmärryksiä

Olen pitkään ihmetellyt terveystietoihin jääviä epätarkkuuksia tai ihan vääriäkin tietoja. Huvikseni katsoin Kanta-palvelusta tietojani tältä viimeiseltä sairaalajaksolta. En voinut kuin nauraa niitä lukiessa. Vähän oli erilainen näkökulma asioihin kuin itsellä. No oli siellä paljon asianmukaistakin tietoa, mutta myös sellaisia kummallisuuksia kun "lääkitys tekonivelleikkauksen jälkeen." Vaikka eihän minulle sellaista ainakaan toistaiseksi ole tehty.

Valitin kipuja koko sairaalassaoloajan ihan kaikille kysyjille. Toistelin toistelemasta päästyä, että kipulääkkeet ei auta ollenkaan. Viimeisenä aamuna sanoin lääkärikierrolla olleelle joukkiolle selväsanaisesti, että kipulääkkeet ei auta. Ihmettelin myös edellisestä leikkauksesta poikkeavaa kipua. He taisivat ymmärtää sen (väärin) niin, että minä en halua lähteä kotiin, ja selittivät, että kipulääkkeitä on vaan syötävä riittävän paljon. (Kaiken olin syönyt mitä oli annettu eikä siltikään auttanut). Sanoivat, että "vähäistä kipua täytyy vaan kestää" ja että "muistat varmaan millaista kipu viimeksi alkuun oli" - minä siihen terävästi, että EN muista, kun kipu ei ollut lähimaillekaan tällaista kun se on nyt! Lisäsin vielä, että kipu ei ole kovin vähäistä, jos ihmisen tarvitsee valittaa ääneen liikkuessaan.

Palataan kuitenkin niihin Kanta-kirjoituksiin. Valitin siis kipulääkkeiden toimimattomuutta, jolloin tietoihin tuli merkintä "kipulääkkeet auttavat potilaan kipuun". Kävelystä sanottiin, että "potilas kävelee itsenäisesti sauvoilla", vaikka kokeilin sauvoja vasta kotiutusta edellisenä päivänä, ja jouduin ottamaan kipujen takia takaisin käyttöön kävelytelineen. Olin sillä liikkeellä myös kotiutuspäivän aamuna kun lääkärikierto alkoi. "Hyvin sujuu kävely tasofordilla," yksi lääkäreistä kommentoi, kun raahauduin kivuliaasti eteenpäin polvi sijoiltaan. (Olin harmistunut siitä kommentista.) Mitään sujuvaa kävelyssä ei ollut silloin ja vieläkin on toisinaan vaikeuksia. Itsenäisesti pääsin sauvoilla lyhyen matkaa, mutta tasapainoilua kaatumisen uhalla se oli kaiken aikaa. Kotiutusaamuna oksensin kahdesti enkä pystynyt syömään aamupalaa enkä oikein lounastakaan. Tietoihin tuli tästä merkintä, että "pahoinvointi on helpottamaan päin".

Nuo olivat vain esimerkkejä viimeisimmältä jaksolta, mutta sama trendi jatkuu kaikissa kirjoitetuissa teksteissä riippumatta siitä onko kyseessä työterveyshuolto, terveyskeskus vai joku sairaalataho. Kerrankin takavuosina työterveyshuollossa tietoihini oli eksynyt sellainen tieto, että asiakas on itse kertonut, että hänellä on skolioosia. Riehaannuin väitteestä, ja vaadin sen poistettavaksi terveystiedoistani. "Minulla on muutenkin kaikkia vaivoja ei tässä enää mitään ylimääräisiä lisäyksiä tarvita" -näin sanoin. Se mikä on lievästi huvittavaa, että vuosia myöhemmin kävi ilmi että minulla kuitenkin on skolioosia niin rintarangassa kuin kaularangassakin.

Tiedoissa on epätarkkuuksia ja joskus myös aivan hatusta heitettyjäkin "tietoja". Ei onneksi ole ollut mitään vakavia virheitä. No onhan se sinällään ymmärrettävää, sillä tekstejä on paljon - potilaan asiat monitahoisia ja ihmisen muisti rajallinen. Osittain syy on varmaan siinä, että potilaalta ei kysytä mitään tai sitten vastausta ei jakseta kuunnella, vaan kirjoitetaan oletusten pohjalta. Havaintoihin ja ammatilliseen arvioon perustuvat kirjoitukset on sitten erikseen, mutta esimerkiksi kiputason määrittely ja kipulääkkeiden vaikutus on mielestäni potilaan oikeus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti