torstai 25. helmikuuta 2016

Satulatuoli

Olen viime viikkoina kipuillut liikkumisen kanssa. Se on iso ongelma, että olkapäitä sattuu ja ne menee sijoiltaan kepeillä kävellessä. En oikein mielelläni ota sisätiloissa yhtään ylimääräistä askelta ellei ole pakko. Lisäksi tavaroiden kantaminen on kepitellessä hankalaa, mutta ei hätää; sain idean lukiessani Kiinteyttävä vaikutus -blogin kirjoitusta Suunnittelua. Jokunen päivä siinä meni sulatellessa, että satulatuoli voisi olla ratkaisu minunkin ongelmaani.

Ensin ajattelin ettei lonkkaani voi mitenkään sellaiseen asentoon vääntää (toipumisen tässä vaiheessa), mutta sitten totesin, että tosiasiassa minulle on annettu hyvin vähän liikerajoitteita, joten ilman muuta se on kokeilun arvoinen juttu. Mahdollisesti saavutettava hyöty on huomattava. Tuon mainitsemani blogin kirjoittajalle satulatuoli tuli toimintaterapeutin kautta, mutta minä patistin lähipiiriläisen kiertelemään paikkakunnan huonekaluliikkeitä. Ohjeistuksena oli ostaa mahdollisimman halpa, mutta ehdottomasti pehmeäpyöräinen satulatuoli. Luulen, että alakerran naapuri arvostaa pehmeämpää rullailua.

Satulatuolit ovat ilmeisesti jonkinlainen muoti-ilmiö tässä ajassa, jossa arvostetaan ryhdikästä istuma-asentoa työtä tehdessä. Hyvä niin, sillä joka puljusta löytyi ihan hyviä vaihtoehtoja, ja vielä kohtalaisen huokeaan hintaan. Laadusta ei varmaan parane sanoa mitään (halvalla ei yleensä hyvää saa), mutta ei sen nyt tällä erää tarvitse kestää muuta kun nämä toipilasajat. Itse asiassa en edes halua moista rotjaketta kotiini pitemmäksi ajaksi kun on pakko.

Käytännöllinen satulatuoli

Kooltaan tuoli on vähän leveäperäisempi kun olin toivonut, mutta tärkeintä on, että se oikeasti toimii. Pystyn puuhaamaan keittiössä ihan eri tasolla kun aikaisemmin. Ennen oli yhtäkin askelta varten soviteltava keppejä käteen, mutta nyt voin jättää ne kokonaan nurkkaan siksi aikaa kun rullaan tuolilla paikasta toiseen. Ihan mahdottoman pitkään en siinä pysty istumaan ainakaan vielä, mutta kyllä sillä pienimuotoisen ruoanlaiton ja tiskauksen hoitaa. Samalla se antaa olkapäilleni suuresti kaivattua lepoaikaa.

Myös kahvit sohvalle -ongelma sai samalla ratkaisunsa. Aikaisemmin se kävi niin, että kahvimuki aseteltiin rollaattorin kyytiin, ja minä tökin rollaattoria eteenpäin sauvoilla, ja kepittelin itse perässä. Se oli aina hankala ja aikaa vievä projekti, mutta nyt voin siis rullata satulatuolilla kahvikuppi kädessä ja vaihtaa sujuvasti tuolilta sohvalle. Elämä helpottui juuri monta astetta. Kannattaa lukea blogeja - niistä saa napattua hienosti toimivia ideoita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti